KOLMASPÄIVÄ: PARIISIN KORKEIN KOHTA, ILLASTAMISTA, EIFFEL-TORNI

KOLMAS PÄIVÄ: Ikävä tulee Pariisia kokoajan enemmän, kun näitä postauksia väsäillessä joutuu katselemaan kuvia uudelleen ja uudelleen, miettimään '' Oonko ollu oikeasti tuolla? '.
 Kolmantena päivänä ei onneksi lähdetty Pariisia kauemmaksi, kun katsomaan Pariisin korkeimmalle kohdalle Montmartelle josta löytyi kyseinen kirkko. Sisällä me ei käyty, ulkoapäin riitti sen näkeminen. Tällä alueella oli mukavasti erilaisia pikku kauppoja, ihanan paljon ihmisiä, taidemaalareita ja aurinkoki paistoi lämpimästi koko päivän. Sen jälkeen käveltiin pikkusen ja matkattiin takaisin ''maan kamaralle'', sieltä löydettiinkin Printemps-tavaratalo, josta löytyy merkkituotteita joka merkiltä, vaatteita, laukkuja, meikkejä, koruja.. Siellä kierreltiin hetken aikaa, kunnes samaisella kadulla poikettiin parit kaupat läpi.
Jalkoja alkoi kaikilla särkemään, joten suunnattiin käymään huoneistolla vähän lepäilemässä. Muistettiin, kuinka siellä missä käytiin ensimmäistä kertaa syömässä, oli ravintola mihin kaikki halusivat. Muistettiin vain että paikassa ''sisäänheittäjänä'' oli maailman ihanin mies, ihanilla viiksillä ja baskerillaan. Onneksi löysimme kyseisen paikan ja mentiin syömään yhtä herkullisinta ruokaa ikinä; Menuun kuului alkupalaksi valkosipulietanoita, pääruuaksi herkullista pihviä mediumina ranskalaisilla, kermaisella pippurikastikkeella ja vihreillä salaateilla, jälkiruuasta puhumattakaan, sillä se oli karamellisoitu omena. Ai että!
Todellakin lähdettiin kyseisestä paikasta mahat täynnä, paikka oli aivan ihana ja suosittelen käymään siellä jos liikuskelee Notre Damen lähellä. Notre Damen lähellä on pieni ''ruokaparatiisi'', siellä on pikkukadut täynnä ihania ravintoloita kreikkalaisesta ranskalaiseen. Tämä ravintola löytyy varmasti helposti ja nimeä en valitettavasti muista, mutta oven suussa seisoo kuvassa näkyvä ihastuttava aito ranskalainen ihanilla viiksillään, kukaan ei voi sanoa ei!
Illastamisen jälkeen hyppäsimme metroon ja suuntasimme Eiffel-tornille katsomaan, miten kaunis se iltaisin on valaistuna. En tajua miten jotkut sanovat sitä rumaksi, mutta mun mielestä se oli todella kaunis, yöllä sekä päivällä, valoilla tai ilman. Yllätyin myös siitä kuinka iso se on, oon aina luullut sitä leveydeltään pienemmäksi!
Keskiyön jälkeen suuntasimme metrolla takaisin huoneistolle ja menimme aikaisin nukkumaan, olihan taas huomenna vuorossa pitkä päivä.